Nukkuminen, ehkä yks parhaista (tai tärkeimmistä) asioista. Moni on sitä mieltä, et "haudassa ehtii sit lepää" ja onhan se toki noinkin, mut mä rakastan nukkumista. Jos en saa nukuttua, oon aivan sairaan kiukkunen, toki en oo aamuihminen muutenkaan. Se on se pari isoo kuppia kahvia ja sit alkaa ehkä olee semmonen moodi päällä, et voi jopa ehkä saada muodostettua yhen järkevän lauseen ilman kauheeta raivaria.
Mä oon aina ihaillu aamuihmisiä, niitä jotka vapaallakin herää kukonlaulun aikaan ja on heti tehokkaasti siivonnu ja leiponu ja käyny lenkillä ja ties mitä siihe mennessä ku mä vasta heräilen. No no no, ei tulis mulla ikinä tapahtumaan. Mä oon aina ollu kunnon yökukkuja ja piristyn vaan iltaa kohti.
Nyt kun on vähän koittanu liikkua ja syödä terveellisemmin on myöskin huomannu, et jos ei nuku niin ri sitä jaksakaan. Jutta Gustafsbergin hokema liikunnan, levon ja ravinnon pyhä kolminaisuus pitää hyvin paikkansa. Jos joku alue niistä mättää, ei tuloksia tule.
Mä ainakin selkeesti huomaan, että jos nukun huonosti, seuraava päivä menee ihan reisille. Kokoajan on "nälkä", koska muistaakseni tällöin kehon stressihormonit on kokeella. Väsyneenä tekee vaan huonompia valintoja, eikä liikkuminenkaan kiinnosta.
Lihakset myöskin kasvaa levossa, joten lepo on treenaajallekin tosi tärkeetä.
Asian sivusta kirjotin facebookiin myös, siitä kuinka eniten mua ottaa pattiin kun mun aamu-unia häiriköidään turhilla viesteillä. Kysytään vaikka, et "hei onko sulla menoa viikon päästä?" Ja kello on 7 aamulla. No vittu empä tiedä ku mä NUKUN. Anteeksi kiroiluni, mut mä oon tosi herkkäuninen, enkä puhelimen pimpotuksen jälkeen saa ehkä enää unta.
Toki nyt kun tekee vuorotyötä, unien pituus ja laatu on välillä vähän niin ja näin, mut silloin ku saan nukkua, mä myös nukun ja niin pitkään kun mahdollista.
Tässä kohtaa tulee varmasti mieleen, että "laita se puhelin äänettömälle" ja en mä kyllä juuri koskaan laita. Ihan sen takia, et jos jollain mun läheisellä tulee hätä. Silloin ei kellolla tai nukkumisella oo mitään merkitystä. Mä haluun olla aina valmiina auttamaan jos vaan pystyn.
Toki nyt kun tekee vuorotyötä, unien pituus ja laatu on välillä vähän niin ja näin, mut silloin ku saan nukkua, mä myös nukun ja niin pitkään kun mahdollista.
Tässä kohtaa tulee varmasti mieleen, että "laita se puhelin äänettömälle" ja en mä kyllä juuri koskaan laita. Ihan sen takia, et jos jollain mun läheisellä tulee hätä. Silloin ei kellolla tai nukkumisella oo mitään merkitystä. Mä haluun olla aina valmiina auttamaan jos vaan pystyn.
Kait sitä näin kun ikää tulee niin tarviikin sitä unta. Enää ei montaa yötä samoilla silmillä mennä. Tai tottakai tarpeen tullen ja silloin tällöin se on mukavaakin, mut arkena ainakin mä tartten unta!
Oli nyt aika negatiivinen sävy tässä päivityksessä, mut tosi väsyny päivä tänään ton aamuherätyksen takia. Joten mun riehakas perjantai- ilta päättyy kohta ku meen nukkumaan :D
Joten siis mun pointti on, et hyvät ihmiset muistakaa levätä! Se on vähä ku pistäis rahaa pankkiin :)
Ihana Jonna ja Kiitos kun lohdutit ei itketä enää niin paljon <3.
VastaaPoistaIhana olet itse <3 ja hyvä jos on jo parempi mieli :)
Poista